Helsingin kaupungin valtuuston seuraava kyselytunti pidetään 18.1.2012. Jätin kyselytunnille kysymyksen ja odottelen siihen vastausta seuraavana kyselytunnilla. Kommentit ja lisäkysymykset asiaan liittyen ovat tervetulleita. Kysymys kuuluu seuraavasti:

Valtuustokysymys koskien kilpailun käytön periaatteiden toteutumista Helsingissä

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin oman toiminnan kilpailuttamisen periaatteet. Periaatteiden mukaan kunkin viraston alaisten tehtävien saattamisesta kilpailuttamisen piiriin päättää kaupunginvaltuusto tilaajahallintokunnan tai keskushallinnon esityksestä. Kilpailuttamispäätös voidaan tehdä ilman valtuuston suostumusta, jos kysymyksessä on arvoltaan vähäinen hankinta ja kaupungin oma tuottajayksikkö on ilmoittanut, että sillä ei ole mahdollisuutta ottaa tarjottua tehtävää tai kohdetta hoitaakseen. Kokemukseni mukaan näistä periaatteista lipsutaan Helsingissä.

Aika ajoin hankinnasta tulee kaupunkikonsernitasolla merkittävä, mikäli monet virastot kilpailuttavat samaa asiaa esim. tukipalveluita. Kun esimerkiksi sosiaalivirasto, terveyskeskus ja opetusvirasto kilpailuttavat erikseen palveluidensa osia, voidaan tulkita kyseessä olevan arvoltaan vähäinen hankinta yksittäisen viraston kohdalla. Kaupunkitasolla, kokonaisuutena tarkasteltuna hankinnasta tulee merkittävämpi. Tällöin kilpailutuspäätökset pitäisi mielestäni tehdä valtuustotasolla ja käytännön kilpailutus kaupungin yhteishankintayksikössä.

Myös rakentamispuolella kilpailutus on haasteellista. Kun rakennusvirasto tilaa katujen kunnossapitotyötä yksityisiltä yrityksiltä alue kerrallaan, ei kyseessä välttämättä ole kaupungin kannalta merkittävä ostopalvelun lisääminen. Kuitenkin kun tilaajavirasto lisää kilpailutuksen piiriin vuosi vuodelta alueita, hankinta kasvaa muutamassa vuodessa merkittäväksi. Ulkoistaminen lisääntyy vuosi vuodelta hivuttaen virastotason päätöksillä ilman kaupunginvaltuustokäsittelyä.

Selvittelin kilpailutustilannetta Helsingissä ja pyysin lukuja siitä, kuinka kilpailutuksen määrä on kehittynyt 2000-luvulla. Saamani vastauksen mukaan koottua tietoa kaupungin kilpailutusten määrästä ja laadusta ei ole, koska nykyisin käytössä olevat järjestelmät eivät tue tällaisen tiedon keräämistä. Ahjo tuo asiaan parannuksen siinä mielessä, että jatkossa hankinta-asiat löytyvät luokittelutunnusten avulla, mutta suoraa tietoa kilpailutusten määrästä ei Ahjokaan tule esiin tuomaan. Ilman tarkkoja lukuja kilpailutuksen käyttöä ei myöskään pystytä seuraamaan totuudenmukaisesti.

Haluan tietää, koska ja miten kaupungin oman toiminnan kilpailuttamista koskeva hankinta määritellään kaupunkikonsernitasolla arvoltaan niin merkittäväksi, että sen kilpailuttaminen edellyttää kaupungin valtuuston lupaa? Edelleen haluan tietää, kuinka kaupungin oman toiminnan kilpailuttamisen periaatteiden toteutuminen varmistetaan, ja kuinka toteutumisen seuranta tullaan järjestämään tulevaisuudessa?

30.11.2011

Mirka Vainikka