Palveluseteli puheenvuoroni valtuustossa 09.05.2012

Palveluseteli on minulle oikeudenmukaisuuskysymys

Lähtökohtana palvelusetelikokeilussa oli aikanaan, että se ei saa tulla kalliimmaksi kuin kaupungin oma tuotanto. Näen palvelusetelin eräänlaisena yritystukena ja en ole vakuuttunut sen edullisuudesta edes taloudellisesta näkökulmasta.

Käsitykseni on se, että palvelusetelin käyttö aiheuttaa paljon turhaa työtä. Esimerkiksi laskutukseen ja papereiden siirtoon kuluu usean ihmisen huomattava työpanos. Näitä kuluja ei käsitykseni mukaan lasketa palvelusetelin kuluiksi. Käsitykseni mukaan palvelusetelin kuluiksi liitteissä lasketaan vain se, mitä maksetaan palvelusetelistä. Onko näin?

Mikäli palvelusetelillä korvataan kunnan omaa nykyistä toimintaa tulevaisuudessa kuten nuo liitteet antavat ymmärtää, on sillä merkitystä kunnan oman henkilökunnan määrään. Tämä on reilua todeta ääneen ja keskustella asiasta avoimesti yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Palveluseteli on yksi keino lisätä kunnan oman työn rinnalle yksityisiä ostopalveluita ja tiukan budjetoinnin myötä pikkuhiljaa ajaa oma työ alas ja ulkoistaa kuntapalveluita. Vastineeksi luvataan valinnanvapautta ja hiljennytään oikeudenmukaisuus näkökulmista, demokratiavajeen syvenemisestä sekä palveluiden laatuerojen varmasta lisääntymisestä.

Käsitykseni mukaan palveluseteli ei ole kokonaistaloudellisesti Helsingille kannattavaa. Myönnän kyllä, että kokeilu ja sen jatkaminen puolustaa paikkaansa. Kokeilusta on syytä saada kokeilun aikana yksityiskohtaisempaa ja objektiivisempaa tietoa palvelusetelin laajemmasta vaikuttavuudesta. Tätä tietoa jään nyt odottamaan.

Tukkutori tiedottaa: Vanhan Kauppahallin kauppiaat saavat evakkotilan Hietalahden kauppahallista

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus aloittaa Vanhan Kauppahallin 14 kuukautta kestävän peruskorjauksen tammikuussa 2013. Peruskorjauksen ajaksi Vanhan Kauppahallin kauppiaat saavat väistötilat Hietalahden kauppahallista. Tällä hetkellä 21 kauppiasta on siirtymässä Hietalahteen. Antiikki- ja taidemyynti loppuu Hietalahdessa syyskuun alkuun mennessä, jolloin aloitetaan kunnostustyöt hallin muuttamiseksi takaisin ruokahalliksi.

 

”Hietalahden lähialueen asukkaille viime kesänä tehdyssä kyselyssä selvisi, että asukkaat toivoisivat hallin muuttamista takaisin ruokahalliksi. Kyselyn jälkeen kerroimme hallia koskevista suunnitelmista ja odotetusti olemme saaneet paljon kannustavaa palautetta kaupunkilaisilta. Hietalahdessa antiikki- ja taidekauppa on ollut väliaikainen ratkaisu ja toiminnan väliaikaisuutta on pyritty painottamaan myös antiikki- ja taidekauppiaille”, kertoo Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

 

Kauppahallien kehityksestä ja kunnosta vastaa kaksi Helsingin kaupungin virastoa. Helsingin Tukkutori vuokraa myyntipaikkoja ja kehittää kauppahallien ja torien toimintaa, kun taas kauppahallien tilojen kunnosta ja peruskorjauksista vastaa kiinteistöviraston Tilakeskus.

 

Helsingin kaupungin johtajistossa päätettiin, että Katajanokan Kanavaterminaalin paikka ei soveltunut Vanhan Kauppahallin väistötilaksi, minkä jälkeen selvitettiin Makasiiniterminaalin sopivuutta. Makasiiniterminaali ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta Vanhan Kauppahallin kauppiaiden keskuudessa ja heidän toiveestaan selvitettiin Hietalahden kauppahallin soveltuvuutta väistötilaksi. Hietalahden kauppahalli rakennettiin alun perin venäläisten hevoskasarmiksi, mutta vuodesta 1906 halli toimi pitkään laadukkaana ruokahallina. Toiminta kuitenkin hiipui ja halli remontoitiin luomuhalliksi vuonna 2001. Tuolloin ei kuitenkaan ollut vielä luomun aika ja 2003 halli muutettiin tilapäisesti antiikki- ja taidehalliksi.

 

 

Vanhan Kauppahallin & Hietalahden kauppahallin remontin aikataulu:

 

2012 syyskuu                      antiikki- ja taidemyynti loppuu Hietalahdessa, kunnostustyöt alkavat

2013 tammikuu                  Vanhan Kauppahallin kauppiaat muuttavat Hietalahden kauppahalliin

2014 kevät                          Vanhan Kauppahallin kauppiaat takaisin Vanhaan Kauppahalliin

 

 

Lisätiedot koskien kauppahallien kehittämistä:

Tukkutorin toimitusjohtaja

Timo Taulavuori

(09) 310 325 00, 040 745 3005

timo.taulavuori@hel.fi

 

www.heltu.fi

 

Lisätiedot koskien Vanhan Kauppahallin peruskorjausta ja Hietalahden kauppahallin remonttia:

Kiinteistövirasto, Tilakeskus, vuokrauspäällikkö

Risto Heikkinen

(09) 310 231 01

risto.heikkinen@hel.fi

 

 

 

Mikä Tukkutori?

Helsingin Tukkutori on Helsingin kaupungin virasto, joka vuokraa toimitiloja ja maa-alueita tukkukauppiaille sekä kauppahalli- ja torikauppiaille. Tukkutorin palveluihin kuuluvat mm. lihatukkuhalli, pakastamo, vihertukkuhalli ja vihertukkutori.

 

 

Ihminen tarvitsee julkisen sektorin työstä, palkoista ja ostovoimasta huolehtimista

Hyvinvointia, taloutta ja kilpailutuksia koskevat päätökset tehdään jo nyt EU:n tasolla, ja ne vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. Ammattiyhdistysliike on kansainvälinen liike, joka voi vaikuttaa asioihin kotimaisilla ja kansainvälisillä areenoilla. Kosketuspinta kansalliselle tasolle on ehdottomuus, jotta kansainvälisessä päätöksenteossa osattaisiin huomioida ne asiat, jotka vaikuttavat oleellisesti suomalaisiin ihmisiin. JHL voi aidosti lisätä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassamme, jos teemme työtä hyvässä yhteishengessä toinen toisiamme tsempaten ja empaattisesti toisiamme ymmärtäen kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Ihminen on huomioitava jokaisessa virastossa ja laitoksessa, kaikessa toiminnassa, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Työn laadun ja työntekijän hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ihminen sitoutuu työhönsä ja kokee tervettä ammattiylpeyttä. Hänen on saatava työlleen arvostusta lähipiiriltään, työtovereiltaan, esimiehiltään sekä laajemmin ympäröivältä yhteiskunnalta. JHL:n on nostettava nämä ihmiselle tärkeät asiat valokeilaan, kun kuntalakiuudistus saadaan eduskunnassa päätökseen ja sen toimeenpano kunnissa alkaa. Uusi laki saattaa määrätä kunnat yhtiöittämään liikelaitoksensa, jos ne kilpailevat markkinoilla merkittävissä määrin. Jotta uuden lain nostattamat laineet eivät tulisi eteemme pyytämättä ja yllättäen, kuten salainen faksi aikanaan pääministeri Anneli Jäätteenmäelle, meidän on tehtävä ennakoivaa edunvalvontatyötä.

Ammattiliiton on huolehdittava, etteivät kunnat ulkoista meidän huomaamattamme julkisia palveluita sekä siinä samalla työmiehiä ja -naisia. Meistä ay-aktiiveista jokaisen on vaadittava kunnilta tarkkaa tietoa siitä, koska ja millä volyymilla ne toimivat markkinoilla. Esimerkiksi Helsingissä kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin oman toiminnan kilpailuttamisen periaatteet, mutta niiden seuranta on olematonta. Seuranta on järjestettävä niin, että kuntien valtuustot pystyvät seuraamaan yksitystämiskehitystä ja voivat tehdä päätöksiä sen suhteen. Se on pitkällä tähtäimellä kunnallekin tuottavin ratkaisu.

Kokemuksesta tiedän, että nykyaikainen stadin duuni on tehokasta ja laadukasta. Asiat voivat tapahtua järkevästi, nopeasti ja inhimillisesti. Puheet lapioon nojaavista työmiehistä ja -naisista voi unohtaa. Kuitenkin stadin duunia arvostellaan ja pyritään ulkoistamaan vedoten markinoilla vallitsevaan kysynnän ja tarjonnan lakiin sekä oikeistolaiseen tehokkuusajatteluun. Ymmärrän, että työn hintaa on hyvä pystyä vertaamaan, mutta mikäli selvää eroa ei ole, työ kannattaa tehdä kunnassa itse.

Palmian tuottama stadin duuni on voittanut yksityisten yritysten tekemät tarjoukset hankintalain mukaisessa kilpailutuksessa. En ymmärrä, mitä järkeä on Helsingillä tai millään muullakaan kunnalla polttaa suuria summia rahaa jatkuvissa kilpailutuksissa, kun kunta voisi vain päättää tuottaa työn itse ja keskittyä oman työn kehittämiseen – kalliin paperinpyörityksen sijaan.

Uskon hyvän voimaan. Vain hyvällä voidaan torjua pahaa. Tästä syystä Suomessa jokaisen tulee pohtia, mitä on rauhantyö suomalaisessa arjessa ja kuinka epätasa-arvoa voitaisiin torjua kansainvälisillä areenoilla. Minusta rauhantyö lähtee siitä, että arvostamme toisiamme niin ammattilaisina kuin ihmisinä. Arvostus näkyy euroina palkkapussissa ja hyvänä palautteena tehdystä työstä. Yksi on tärkeä autonkuljettajana ja toinen hoitajana, ja molempia tarvitaan. Maailma tarvitsee erilaisuutta.

JHL:n edustajiston on puhallettava yhteishenkeä ammattiliittoon ja pyrittävä toiminnallaan lisäämään julkisten palveluiden arvostusta. Palvelut on turvattava kaikille suomalaisille väestörakenteen muutoksesta huolimatta. Terveellä järjellä ajatellen se onnistuu parhaiten panostamalla julkisiin palveluihin. JHL:n tärkein tehtävä mielestäni on lisätä julkisen sektorin työn arvostusta ja turvata julkisen sektorin työ, palkat ja ostovoima.

Mirka Vainikka
lähihoitaja, sosionomi
teknisen palvelun lautakunta, puheenjohtaja
Helsinki
Nro 115, Pääkaupunkiseudun vaalipiiri

Teksti on julkaistu JHL:n vaaliblogissa 27.2.2012. JHL:n edustajistovaalit pidetään 12. – 28.3.2012. Äänestä – Ole hyvä.

Valtuustoaloite koskien kierrätyspisteitä – Ole hyvä.

29.2.2012 jättämäni valtuustoaloite:  Kierrätys tehtävä ihmisille helpoksi

Pientalovaltaisilla alueilla jätteen lajittelu ontuu. Esimerkiksi Malmilla sijaitsee siellä täällä jätepaperien kierrätyslaatikoita, muttei lainkaan kartongin, pahvin ja metallien kierrätyspistettä. Myös jätelasin kierrätysmahdollisuudet ovat riittämättömät. Tällä hetkellä ympäristötietoiset malmilaiset joutuvat viemään kierrätysjätteensä Tapaninvainioon, Tapanilaan tai Viikkiin. Tästä seuraa helposti se, ettei ihminen viitsi nähdä vaivaa ja kierrättää. Näin puolestaan kasvavat jo ennestään suuret ja ongelmalliset sekäjätemäärät.

Kierrättämisen ongelmat koskettavat laajemminkin pientaloalueiden asukkaita. HSY:n internetsivulta löytyy selkeä kartta kierrätyspisteistä Helsingissä. Kartta näyttää sen, että kierrätyspisteet on hajasijoittettu eripaikkoihin eri materiaalin kierrätystä varten. Eikö olisi järkevää keskittää kierrätyspisteet niin, että samassa kierrätyspisteessä voi pääsääntöisesti kierrättää useita eri materiaaleja? Ymmärrän, ettei sopivien paikkojen löytäminen ole helppoa, mutta se on ehdottoman tärkeää tukea ympäristötietoisille helsinkiläisille.

Ehdotan, että Helsinkin tekee kierrättämisen pientaloissa asuville ihmiselle helpoksi ja tekee huolelliset suunnitelmat siitä, kuinka kierrätyspisteet organisoidaan palvelemaan ihmisten tarpeita. Lisäksi ehdotan, että Malmille sijoitetaan ainakin yksi kierrätyspiste, mihin pientaloasukkaat voivat tuoda ainakin lasia, metallia, pahvia ja paperia.

29.02.2012

Mirka Vainikka

*********

Ennen aloitteen jättämistä olin yhteydessä useaan virkamieheen. HSY:n internetsivuilta löytyy tietoja kierrätyspisteistä.

HSY – alueen uudet jätehuoltomääräykset ovat parhaillaan lausunnoilla. Määräyksiin on lisätty erilliskeräysveloite lasille ja metallille. Pääkaupunkiseudulle on tulossa voimaan (jos HSY:n hallitus vahvistaa huhtikuussa) seuraavat määräykset lajittelua koskien:

Lasi: vähintää 20 huoneiston kiinteistöt
Metalli: vähintään 20 huoneiston kiinteistöt
Kartonki vähintään 10 huoneiston kiinteistöt
Biojäte: vähintää 10 huoneiston kiinteistöt

Määräykset astuvat voimaan 1.5.2012 ja erilliskeräysveloitteiden osalta 1.1.2013 alkaen. Haluan, että pääkaupunkiseudulla edistetään ympäristötietoisten pientaloasujien kierrätystä järjestäen ns. täydenpalvelun kierrätyspisteet.

Guggenheimia, kilpailutusta ja oikeudenmukaisuutta

Guggenheim-hanketta koskevat lausuntopyynnöt on nyt lähetetty kulttuurikeskukseen, kaupunkisuunnitteluvirastoon, kiinteistövirastoon, kaupunginmuseoon ja taidemuseoon. Osa on jo vastannutkin lausuntopyyntöön. Teknisen palvelun lautakunta ei anna asiasta lausuntoa, vaikka hankintakeskus toimiikin teknisen palvelun lautakunnan alaisena kaupungin hankintojen osaamis- ja kilpailuttamiskeskuksena. Tästä asiasta vastaa valmistelussa Hallintokeskuksen Oikeuspalvelut. Tämä sopii hyvin minulle, mutta haluan varmistaa, että prosessissa huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön Guggenheim-arviossa esiin nousseet kilpailutusnäkökulmat, eli se, miten kaupungin hankinta- ja kilpailuttamissäännöt sekä EU:n kilpailulainsäädäntö vaikuttavat sopimuksen sisältöön.

Lisäksi mielestäni on syytä tarkistaa, onko tässä kyse julkisesta hankinnasta lain tarkoittamassa hengessä, ja jos niin on, miten asian suhteen tullaan etenemään. Ilman hankkeen huolellista valmistelua, ei hankeen kanssa voi mielestäni edetä. Tätä edellyttää myös Helsingin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä, joka otti kantaa Guggenheim-hankkeeseen kokouksessaan 31.1.2012. Helsingin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen ryhmä edellyttää laajaa ja perusteellista lausunto- ja selvitystyötä ennen päätöksentekoa Guggenheim-hankkeen eteenpäinviemisestä. Tämä vaatimus on kaupungin hallituksen syytä ottaa vakavasti, jotta Guggenheim -hanketta voidaan käsitellä valtuustossa asianmukaisesti.

Toinen näkökulma, joka Guggenheimissa minua askarruttaa, on se, mitä Guggenheim voi oikeasti tarjota lähiöiden asukkaille. Ajaako se alueellisia kulttuuripalveluita tiukemmalle ja palveleeko se vain vauraita taiteen harrastajia? Vai voiko se aidosti lisätä taidetapahtumia lähiöissä ja vähentää alueellista epätasa-arvoa? Mikäli Guggenheimille löytyy riitävästi yksityisiä rahoittajia, voin sitä kannattaakin.

Joka tapauksessa kilpailutus-, oikeudenmukaisuus ja talousnäkökulmat on syytä käsitellä huolella, ennen kuin aiesopimus Guggenheim-asiasta tulee valtuuston päätettäväksi. Mikäli riittävää yksityistä rahoitusta ei löydy, on minunkin vaikea ajatella, että Guggenheim toimisi helsinkiläisten hyvinvoinnin lisääjänä. Pelkästään turistinäkökulmasta sitä ei kannata rakentaa veroeuroilla. Aika näyttää, mitä Guggenheim-esitys pitää sisällään.

JHL:n vaalit 12.-28.3.2012

Helsingin sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstö – JHL ry 398 asetti minut ehdokkaakseen JHL:n edustajisto vaaleihin. Olen ehdolla JHL:n edustajistovaaleissa numerolla 115. JHL vaalit pidetään 12. – 28.3.2012. Äänioikeutettuja ovat JHL:n jäsenet. Minua voi äänestää pääkaupunkiseudun vaalipiirissä. Vaalikäyntikorttini löytyy nyt internetistä pääkaupunkiseudulle jaettavaksi. -Ole hyvä.

LUMITYÖT OVAT USEAN TAHON YHTEINEN HAASTE, TIEDOTE 9.2.2012

TIEDOTE 9.2.2012

Teknisen palvelun lautakunta puheenjohtaja Mirka Vainikka ja varapuheenjohtaja Pörrö Sahlberg:

LUMITYÖT OVAT USEAN TAHON YHTEINEN HAASTE

Katujen kunnossapito työt ja lumi on herättänyt keskustelua medioissa. Kaduilla lumityöt hoidetaan tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Helsingin kaupungin rakennusvirasto toimii tilaajavirastona ja sitä valvoo yleisten töiden lautakunta. Tilaajavirasto määrittelee ja pättää tilausvaiheessa sen, miten lumityöt kaupungissa hoidetaan. Teknisen palvelun lautakunnan valvoma Stara yhdessä yksityisten yrittäjien kanssa vastaa käytännössä lumityön tekemisestä HKR:n tilauksen mukaan eli toimii niin sanottuna tuottajavirastona. Lisäksi asiaa hoidetaan yhteistyössä lukuisten muiden tahojen kanssa kuten esimerkiksi huoltoyhtiöiden kanssa.

Tässä mallissa yhteistyön merkitys nousee tärkeään rooliin. Yhteistyötä tehdään niin päättäjien kuin virkamiesten toimesta. Kaupunki pyrkii toimimaan ”yhden luukun” -periaatteella niin, että virastot toimittavat palautteen aina oikeaan osoitteeseen. Tässä on kyllä petraamisen varaa, muissakin asiassa kuin lumitöissä. Palaute huomioidaan aina ja toimintaa pyritään kehittämään sen perusteella. Katualueen hoitoon liittyvä palaute on keskitetty Rakennusviraston asiakaspalveluun ( 09 310 39000) josta palaute ohjataan edelleen. Mikäli asiasi ei etene virkamiesten kautta, voit myös olla yhteydessä luottamusmiehiin.

Tämän talven haasteiden lisäksi tulisi myös pohtia tulevia talvia valtuustostrategiatyön 2013-2017 muodossa. Haluamme hoitaa asiaa hyvässä yhteistyössä kaikkien oleellisten tahojen kanssa niin yleisten töiden lautakunnan kuin helsinkiläisten kanssa. Myös kaupunkisuunnittelulla on tässä mielestämme tärkeä rooli. Kaikki kehittämisideat kannattaa lähettää kaupungille.

Rauhallista lumitalvea!

Mirka Vainikka (Sdp)
Teknisen palvelun lautakunta, puheenjohtaja

Pörrö Sahlberg (Vihr.)
Teknisen palvelun lautakunta, varapuheenjohtaja

Kierrätyspiste Malmille

Monet malmilaiset ovat miettineet kierrätyksen käytännön järjestämistä. Malmilla sijaitsee siellä täällä jätepaperien kierrätyslaatikoita, muttei lainkaan kartongin, pahvin ja metallien kierrätyspistettä. Myös jätelasin kierrättämismahdollisuudet ovat riittämättömät. Kuten Vartti-lehti äskettäin uutisoi, siirrettiin S-marketin luona ollut kierrätyspiste K-kaupan luokse ja fyysisesti Tapaninvainion puolelle.

Tällä hetkellä ympäristötietoiset malmilaiset joutuvat viemään kierrätysjätteensä Tapaninvainioon, Tapanilaan tai Viikkiin. Tästä seuraa helposti se, ettei ihminen viitsi nähdä vaivaa ja kierrättää. Näin puolestaan kasvavat jo ennestään suuret ja ongelmalliset sekäjätemäärät.

Kierrättämisen ongelmat koskettavat laajemminkin Koillis-Helsingin asukkaita. Nämä puutteet tietäen olin yhteydessä Tukkutorin toimitusjohtajaan Timo Taulavuoreen, joka vastaa Malmin toritoiminnasta, ja hän lupasi selvittää asiaa yhdessä rakennusviraston asiasta vastaavan henkilön kanssa. Vaikkei sopivien paikkojen löytäminen helppoa olekaan, järkevää olisi täyttää ympäristöstä huolehtivien malmilaisten tarpeet ja järjestää alueellisesti kohtuulliset kierrätysratkaisut. Seurataan yhdessä, miten asia etenee.

Mirka Vainikka
varavaltuutettu, Malmi (SDP)
Teknisen palvelun lautakunta, puheenjohtaja
Julkaistu Vartti-lehdessä 8.2.2012

Malmin Sosialidemokraatit: Guggenheim -hanke ei ole helsinkiläisten todellisten etujen mukainen.

Malmin Sosialidemokraatit Guggenheim -hankeesta

Guggenheim-hanke merkitsee poikkeuksellisen suurta riskiä Helsingille. Eri ministerit ovat ilmoittaneet, että valtio ei tule siihen mukaan. Täysin epärealistista on uskoa, että seuraava hallitus olisi suopeampi – ei ole muistissa tapausta, missä tällä tavalla olisi rakennettu tyhjän päälle. Yksityistä rahoitusta on jonkin verran luvassa, mutta varmoja tietoja sen määristä ja kattavuudesta ei ole. Suunnittelu- ja rakennuskustannusten lisäksi on muistettava suuret vuotuiset käyttökustannukset. Valtion vetäytyessä hankkeesta ja yksityisen rahoituksen jäädessä tarpeeseen nähden joka tapauksessa pieneksi lankeaa vastuu Helsingille ja helsinkiläisille.

Tämän totesi Malmin Sosialidemokraattien kuukausikokous keskustellessaan Guggenheim -hankkeesta. Yhdistys muistuttaa myös jo päätetystä mittavasta keskustakirjasto -hankkeesta. Niin ikään todettiin, että Olympiastadionin välttämättömään peruskorjaukseen odotetaan Helsingiltä huomattavaa osuutta. Vaativat investoinnit on Helsingissä aina toteutettu huolellisesti ja pitkällä aikavälillä. Nyt kaupungilta vaaditaan äkillistä sitoutumista riskialttiiseen kalliiseen suunnitelmaan.

Kaupungin tulee ensi sijassa panostaa niihin kulttuuritarpeisiin, joita asukkailla on niin kantakaupungissa kuin sen ulkopuolella. Tarpeita on lapsilla, nuorilla, työikäisillä ja iäkkäillä helsinkiläisillä ja niistä tiedetään kirjastoissa, päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä, aikuisopiskelussa, eri taiteiden harrastajien piireissä ja urheilutoiminnassa. Guggenheim -hanke ei ole helsinkiläisten todellisten etujen mukainen.

Malmin Sosialidemokraatit ry

Luokkajakorajoja?

Helsingin kaupugin internetsivuilta julkastiin 21.10.2011 ajankohtainen tiedote: “Helsinki on korkeasti koulutettujen kaupunki”. Otsikko jäi kaikumaan mieleeni. Ymmärrän, miksi kehitys on kulkenut tähän suuntaan, mutta haluavatko helsinkiläiset kotikaupungistaan akateemisesti koulutettujen kaupungin?

Asia on toisin, kun tutkailee lähialueen kuntia vaikkapa Vantaata tai Keravaa. Pitääkö aina jossakin olla raja, kuten aikanaan pitkäsilta tai nykyään kuntarajat, jonka toisella puolella elävät hyvin toimeentulevat ja toisellapuolella työntekijät. Minunkin katseeni on aika ajoin yltänyt ihailemaan edullisia asuntoja Helsingin rajan ulkopuolelle, mutta kotiseuturakkaus ja läheiset ihmiset ovat vielä pitäneet minut vielä Helsingissä.

Haluanko minä asua korkeastikoulutettujen kaupungissa? Haluanko elää kuin hyvä osainen konsanaan, vaikka oikeasti rahankäyttöä on laskettava tarkoin? Otsikko herättää minussa tunteen, etten todellakaan halua tulevaisuudessakaan elää jonkin rajan paremmalla tai pahemmalla puolella. En halua tuollaisia rajoja. Tahdon elää oman elämäni itsenäni. Haluan kohdata ympärilläni arkipäivän todellisuutta erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, jotta voin miettiä kuinka asiat voisi olla paremmin erilaisten ihmisten näkökulmista.

Haluan kuulla ja nähdä erilaisia ihmisiä sekä oppia heidän kokemuksistaan. En dragediaa, jota erilaiset rajat ja määritelmät luovat. Toivon, että tulevaisuuden Helsinki on moniarvoinen ja tarjoaa ihmisille erilaisuuden kautta erilaisia kokemuksia itämaisista rentoutusmenetelmistä kotimaisiin lihapulliin.